• +358 50 456 8157
  • etunimi.sukunimi@vimelco.fi
  • Archives for Ajankohtaista

    Connect! pitää yhteyden koneeseesi ja enemmän

    Vuoden 2018 alusta Komptech tarjoaa koneisiinsa innovatiivisen kommunikaatioteknologian nimeltä Connect!. Sen avulla käyttäjä voi verkon kautta helposti seurata koneidensa tilannetta ja tilastoja. Se auttaa myös kehittämään toiminnasta entistä tuottavampaa.

    Digitalisaatio on nykyisin läsnä päivittäisessä elämässämme ja asettaa tiedonkulun vaatimuksia myös perinteisiin töihin, kuten koneurakointiin. Kysyntää on niin oikean tiedon saantiin oikeaan aikaan kuin etänä saatavan huoltoavun parantamiseen. Tähän kysyntään Komptech vastaa koneidensa Connect! -seurantapalvelullaan.

    Connect!-palvelu ja Multistar L3 -tähtiseula

    Connect! -palvella voit seurata monipuolisesti koneesi tilaa esim. matkapuhelimella.

    Jatkuva seuranta lisää turvallisuutta

    Koneiden etäseuranta ei ole uusi keksintö, mutta Komptechin tapana ei ole kopioida muiden tekemisiä, vaan alan johtavina tuotekehittäjinä se on kehittänyt järjestelmän, joka on suunniteltu juuri sen omia koneita ja niiden käyttöympäristöjä varten, vain niin saadaan paras hyöty järjestelmästä.
    Jatkuvan seurannan myötä koneiden huolto osataan aina tehdä ajallaan, jolla vähennetään yllättävistä seisokeista syntyviä kuluja. Antureilta välitettävä data, josta osa on reaaliaikaista, mahdollistaa nopean reagoimisen koneen käyttöön myös etänä.

    Connect! kuvituskuva, Crambo

    Urakoitsijan ei välttämättä enää tarvitse olla työmaalla ollakseen perillä, kuinka työt sujuvat.

    Tarkkaa ja luokiteltua tiedonkeruuta.

    Kuinka Connect! toimii? Laitteisto on asennettu koneeseen ja kytketty sen ohjauskeskukseen. Se raportoi koneen tilaa, ohjauskeskuksen antamat ilmoitukset, käyttötunnit, polttoainekulutuksen, tyhjäkäyntiajan, sijainnin ym. lähettimellään datakeskukseen. Verkkopohjaisesti toteutettu Connect! -ohjelmisto välittää tiedot koneen käyttäjälle, maahantuojalle ja valmistajalle määritellyin rajauksin. Seurannan voi tehdä pöytätietokoneelta, tabletilta tai älypuhelimelta.

    Pysyt aina kärryillä

    Järjestelmän hyödyt ovat ilmeisiä: Työrupeamat voidaan etänäkin dokumentoida, sisältäen työkoneen keräämät käyttötiedot. Huolto nopeutuu ja täsmentyy, koska tehdas ja maahantuoja saavat tiedot koneen tilasta. Vuokrausta ja vastaava ajatellen koneen sijaintitieto on merkittävä hyöty. Tiedot koneen polttoaineen kulutuksesta, häiriöistä, lämmöistä, tehollisesta käytöstä jne. auttavat omistajaa tekemään oikeita päätöksiä. Ne auttavat myös vertailemaan eri urakoiden olosuhteita ja kannattavuutta.

    Vuonna 2018 Connect! -järjestelmä sisältyy hintaan Komptechin koneissa Crambo, Terminator, Axtor, Topturn (kuva), Cribus, Nemus, Multistar L3 ja Hurrifex.

    Lue lisää

    Lahden seudun jätteille yksi Suomen edistyksellisimmistä kierrätyslaitoksista

    Vimelco toimitti Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:lle mittavan, materiaalinkierrätystä edistävän lajittelulaitoksen.

    Uusi LATE-lajittelulaitos on laskennallisesti mitoitettu 66000 jätetonnille vuodessa ja se käsittelee erilaisia sekalaisia jätejakeita eräajona.

    Mekaanisen esikäsittelyn hoitavat Komptechin Terminator Direct -murskain, 22/78- ja 22/55-rumpuseulat ja kaksi Ballistor 4300 -erotinta sekä CityEquipin toimittama WS-2-tuuliseula. Metallit erottelee Master Magnetsin kaksi PIL-magneettierotinta ja ECS-pyörrevirtaerotinta. Kaksi hyvin esikäsiteltyä jaetta kulkevat lopuksi neljälle Pellenc ST:n optiselle Mistral-erottimelle, jotka erottelevat jakeesta muovijakeita ja kuituja (pahvi ja paperi) materiaalikierrätykseen. Lisäksi vanhemmalle MURRE-laitokselle kulkeutuu kierrätyspolttoaineeksi murskattava jae ja tuulierottelu poistaa epäorgaanisen, palamattoman jakeen. Näin ollen sekalainen jäte saadaan sekä laadullisesti että määrällisesti hyvin hyödynnettyä, mikä alun alkaenkin oli PHJ:n keskeinen tavoite.

    Projektissa Vimelcon keskeisimpänä kumppanina oli pitkäaikainen ja läheinen päämiehemme, itävaltalainen Komptech. Vaikka myös muissa laitoksen keskeisissä koneissa Vimelco luotti eurooppalaisiin päämiehiinsä, jotka ovat alansa johtavia ja tuotekehityksen kärjessä olevia laitetoimittajia, on laitoksen kotimaisuusaste myös merkittävä. Laitoksen 30 hihnakuljetinta toimitti Ferroplan Orimattilasta, myös koneiden tuki- ja huoltorakenteet sekä pölynpoistojärjestelmä suunniteltiin ja toimitettiin kotimaisin voimin, samoin monet pienemmät alihankinnat.

    Testaus-, koulutus- ja koeajovaiheeseen päästiin loppukesällä 2016, jonka jälkeen alkoi tuotannollinen koekäyttö. Laitoksen vastaanotto tapahtui vuoden 2017 puolella.

    Lue lisää

    Onnenvuoren Soralle Suomen tehokkain suorasyöttöseula, Powerscreen Warrior 2100

    Onnenvuoren sora Oy on Lammilla toimiva yhtiö joka on erikoistunut lajiteltujen luonnon kiviaineksien toimituksiin. Sopivan raaka-aineen löytäminen näitä jalosteita varten on käynyt vuosi vuodelta työläämmäksi, ja myös raaka-aineen laatu sekä määrät asettavat haasteita tuotteiden jalostajalle.

    Tätä taustaa vasten Onnenvuoren Sora päätyi hankkimaan uuden seulontalaitteen.

    Powerscreen Warrior 2100 on erittäin järeä kone ja esimerkiksi paino on 37 tonnia, mikä on 30-40% enemmän kuin muissa saman kokoluokan koneissa. Rakenteiden järeys on silminnähtävää ja tarpeeseen se tuleekin koska seulan isku on jopa 16 mm kun muissa suorasyöttöseuloissa ollaan välillä 8 – 12 mm. Iskun pituuden lisäksi oleellinen seikka on seulan iskun tuottama kiihtyvyys joka on Warrior 2100:ssa 6 g:n suuruinen. Isku tuotetaan  kolmiakselisella koneikolla jossa sekä iskun suuntaa että pituutta voidaan säätää helposti tarpeen mukaan.  Voimakas isku hyödyttää erityisesti verkkoa tukkivien materiaalien seulonnassa ja myös erittäin suurilla seula-aukoilla jolloin kivillä on taipumus jäädä seulaverkon reikiin kiinni.

    Warrior 2100 on mahdollista varustaa lähes kaikilla markkinoilla olevilla verkoilla tai muilla ratkaisuilla. Esimerkkinä puikkotasot, reikälevyt tai näiden yhdistelmät, kumiverkot, tavalliset kudotut lankaverkot ja jopa pianolankaverkot. Verkkojen vaihto on koneeseen helppoa koska ylätasolla on neljä samankokoista verkkoa ja näin ollen niiden paino jää kohtuulliseksi. Myös alatason verkkojen vaihto käy helposti koska seulakori voidaan nostaa lähes metrin ylemmäksi työasennosta, ja seulan alapuolelle tulee hyvä työtaso.

    Nykyaikana myös koneiden energiatehokkuus on merkittävä asia niin valmistajalle kuin loppukäyttäjällekin. Warrior 2100 suunniteltiin alusta alkaen polttainetaloudelliseksi. Voimanlähteenä siinä on Caterpillar C4.4 Tier 4i / Eu Stage IIIB päästötason moottori  jonka työkierrosluku on 1800 ja jatkona perinteinen Powerscreen hydrauliikka joka on todettu luotettavaksi sekä energiataloudelliseksi jo aiemmissakin malleissa.

    Jutun julkaisuaikaan Vimelcolla on uusi vastaava seula varastossa Hyvinkäällä. Toivotamme kaikki tehokkaasta suorasyöttöseulasta kiinnostuneet tervetulleeksi tutustumaan uuteen Powerscreen 2100 seulaan!

    Lue lisää

    Testikiertue STONEFEX-tuuliseulalla

    Vimelco järjesti syyskuussa demokiertueen päämiehensä Komptechin uudehkolla tuuliseulalla Stonefex 3000E.

    Komptech on pitkään valmistanut HURRIKAN-tuuliseulaa, jonka tyypillisin käyttökohde on kompostista seulotun puumurskeen tehokas puhdistus muoviroskasta. Näin puu voidaan käyttää kompostin tukiaineena uudestaan ilman, että muovin määrä kompostin joukossa kasvaa.

    Kompostin tukiaineen puhdistusta Mustankorkealla, alla toisistaan eroteltua muoviroskaa ja puhdistunutta tukainepuuta

    Myös STONEFEX toimii tehokkaasti tässä käyttötarkoituksessa, kuten testit niin Jyväskylän Mustankorkealla kuin Espoon Ämmässuolla osoittivat. Mutta säätöjä muuttamalla Stonefex pystyy lisäksi erottelemaan puun kevytjakeeksi, jolloin kivet ja muu painava erottuvat raskasjakeeksi.

    Tähän laite on ensisijaisesti suunniteltukin, energiapuumurskeen puhdistukseen kivistä. Kuten kaikessa perinteisessä tuuliseulonnassa, myös Stonefexiä ennen syötteestä on seulottava hienoaines pois, joten laite on suunniteltu syötettäväsi suoraan seulan ylitekuljettimelta. Mitä kapeampi palakokojakauma on, sitä tarkemmin erottuminen tapahtuu. Melko hyviä tuloksia saatiin kuitenkin myös tilanteissa, jossa palakokojakauma oli laaja, esim. 20–300mm.

    Kyseessä oli nimensä mukaisesti testikiertue, joten eroteltavana materiaalina oli paljon muutakin kuin tavanomaista kiveä sisältävää kantomursketta.
    Heinolassa Kuusakoski Oy:llä kokeiltiin useampaa romunkierrätyksessä syntyvää jaetta, kuten ei-magneettista rejektiä, ns. fluffia. Tarkat tulokset eivät ole julkisia, mutta silminnähtävä ero jakeissa oli. Paras tulos saatiin kun painavasta rakennusjätejakeesta eroteltiin pois orgaaninen roska; kiviainesmainen raskasjae puhdistui käytännössä täysin. Syötteissä, jossa eroteltavien jakeiden ominaispainoero oli vähäinen, saatiin aikaiseksi vain kohtalaista luokittumista.

    Mustankorkealla edellä mainitun tukiainespuun roskapuhdistuksen lisäksi saatiin aivan erinomaisia tuloksia ns. kantopaskan eli kivien, puun ja maa-aineksen erottelussa. Hienoaines seulottiin ensin tehokkaasti Komptech MUSTANG -rumpuseulalla. Sen jälkeen, kun säädöt oli saatu kohdalleen, Stonefex erotti kiviaineksen niin, että joukossa oli vain muutamia prosentteja puuta. Tämä on erittäin käyttökelpoinen ominaisuus, jos halutaan hyödyntää raivatuilta metsäalueilta, energiapuuterminaaleilta ja sahoilta jääviä jäännöskasoja!

    Mustankorkealla kokeiltiin lopuksi myös karkean, poltettavan rakennusjätteen erottelua. Tämä materiaali oli liian karkeaa eikä soveltunut laitteelle kovinkaan hyvin, mutta osoitti, että paljon on painavia epäpuhtauksia sellaisessa jätejakeessa, jossa niitä ei varsinaisesti kuuluisi olla. Jos prosessi alkaisi esimurskauksella esim. TERMINATOR-jätemurskaimella, olisi tulos oletettavasti hyvä.

    Stonefex erottelemassa jäännösmaata Ämmässuolla, vasemmalla näkyy puhdistunutta puuta, alla oikealla Roni Järvensivu tarkastelee puhdistunutta kiviainesta

    Vastaavia materiaaleja, eri syöteko’oissa, eroteltiin myös HSY:llä Ämmässuolla ja hyvät tulokset saatiin ongelmitta toistettua. Ilahduttavaa oli, että erittäin paljon pakkausmateriaaleja ja muita roskia sisältävä tukiainespuu saatiin hyvin puhdistettua:
    ”Laite toimi hienosti biopuolella kompostin seulonnassa erottaen ylitteestä kiven ja isommat puukappaleet yhdeksi jakeeksi ja muovin sekä pienet puut toiseksi jakeeksi”, kertoi HSY:n valvontateknikko Roni Järvensivu ja jatkoi: ”Viherpuolella saimme hyvin kantorejektistä kivet ja puut erilleen … Kantojen rejektiin laite on erinomainen, tuottaa puhtaat ja selkeät jakeet, ja toimii ilman ongelmia”.

    Täysin uusi käyttökohde testattiin Saint-Gobainin Kirkkonummen tehdaspihalla, missä syöte oli murskattua ja rumpuseulottua Gyproc-kipsilevyä. Tasakokoisella murskeella säädöt onnistuttiin virittämään kohdalleen ja Stonefex erotti mallikkaasti kipsilevyn paperia kipsistä.

    Vasemmalla fluffin tuuliseulontaa Heinolassa, oikealla roskista puhdistettua kiviainesta Jyväskylässä

    Stonefexissa on puhaltimen lisäksi tehokas imupuhallin, jolla erottelukammion ilmavirtaus optimoidaan. Samalla se kerää putkea pitkin verkolla peitetylle lavalle kevyttä leijujaetta.

    Lue lisää

    Premiertrak 600 -murskausnäytöskiertue 8.–11.6.’15

    Vimelco järjesti murskaustyönäytöskiertueen Pohjolan oloihin suunnitellulla Powerscreen Premiertrak 600 -leukamurskaimella.

    Premiertrak 600 -leukamurskainuutuus on rakenteeltaan erityisen järeä ja luotettava kone Pohjolan kovalle kivilaadulle.

    Hyvin onnistuneet näytökset tehtiin seuraavilla paikoilla:

    • Ma 8.6. paikka: Peltokalliontie, Huittinen; urakoitsija: Mäkitalo
    • Ti 9.6. paikka: Hanhikivi, Raahe; urakoitsija: Hämeenaho
    • Ke 10.6. paikka: Rantatie 1000, Vaasa (Kaschalvägen menee montulle); urakotisija: Sundström
    • To 11.6. paikka: Leustuntie 400, Jyväskylä; urakoitsija: Kivisora

    Demojen jälkeen kone siirtyi Jämsänkoskelle.

    Lue lisää

    Komptech NEMUS -rumpuseula saapui Suomeen

    Seulonnasta kiinnostuneet saivat mahdollisuuden tutustua NEMUS Semitrailer -rumpuseulaan Jyväskylässä pe 8.5.2015.

    Komptech NEMUS 2700 on menestyksekkään Mustang-rumpuseulan manttelinperijä, “NEw MUStang”. Se yhdistää kaikki edeltäjänsä hyvät ominaisuudet ja kokemuksen lisäten siihen uusia ominaisuuksia CRIBUS-rumpuseulaperheestä. Suuri syötin on otettu sähkökäyttöisen Cribuksen tuotekehittelystä; seularumpu parannetulla syötöllä ja yksiosainen, aaltomaisella reunavallilla varustettu poistokuljetin sointuvat täydellisesti Nemuksen dieselhydrauliseen voimansiirtoon. Uudelleen suunniteltu, visuaalinen ohjausnäyttö tekee käytöstä helppoa. Käytännölliset yksityiskohdat, kuten puhtaampi kaksivaiheisesti puhaltava jäähdytin, suuremmat rummun kannatinpyörät ja keruukuljettimen kulutuskestävä kaavari heijastelevat asiakkailta saatuja toiveita. Nemuksessa voi käyttää niin Mustangin kuin myös Doppstadt SM 620 -seulan rumpuja.

    Vimelco toi NEMUS 2700 -seulan Semitrailer- eli puoliperämallin Suomeen. Hyvinkään työnäytös 10.4.2015 sai jatkoa Jyväskylässä, jossa Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa seulonttiin 8.5. kello 09–15.
    Tapahtuman järjestelyissä avustivat Mustankorkea Oy sekä Koneurakointi J-M Kinnunen, joilla molemmilla on Komptech Mustang -rumpuseula.

    Tämän jälkeen NEMUS siirtyi Forssan kautta Yhdyskuntatekniikka-messuille Turkuun ja sieltä uuden isännän haltuun Mikkeliin Metsäsairila Oy:lle.


    Lisätietoa Komptech-rumpuseuloista 

    Lue lisää

    Lisää tehoa, vähemmän polttoainetta – Uusi CRAMBO Direct

    Komptech CRAMBO on parhaita murskaimia kaiken tyyppiselle puulle ja vihermassalle ja tunnettu erinomaisuudestaan kantojen murskauksesta. Hydrauliseen voimansiirtoon perustuva, hyvin suosittu murskain on nyt saatavana myös mekaanisella voimansiirrolla.

    Uusi järjestelmä yhdistää vanhan järjestelmän toimintavarmuuden mekaanisen voimansiirron taloudellisuuteen. Se tarkoittaa hyvin edullisia käyttökustannuksia samalla, kun säilytetään CRAMBOn vahvuudet kuten epäpuhtauksien sieto, peruuttavat telat, monipuoliset käyttökohteet jne.

    Crambo Directin tuotekehitys tehtiin erittäin huolella. Pelkästään testitarkoitukseen rakennettiin kaksi murskainyksikköä, joilla mm. epäpuhtauksien aiheuttamia vaikutuksia uuteen vaihdejärjestelmään simuloitiin. Samalla CRAMBOn konetila suunniteltiin entistäkin käytännöllisemmäksi

    Video tuotekehitysprosessista: http://www.youtube.com/watch?v=H1_bvJlMhRs&list=TLeNlRTvU2PaFBlhamLgkynbF0pfftnfJZ


    Komptech CRAMBO

    Lue lisää

    Edistyksellinen jätteen lajittelulaitos Keltakankaalle

    Vimelco Oy toimitti Kymenlaakson Jäte Oy:lle sekalaisen jätteen lajittelulinjaston.

    Olemassa olevaan halliin asennettu lajittelulinjasto pystyy prosessoimaan aiempaa huomattavasti moninaisempaa ja sekalaisempaa jätesyötettä, tuottaen lisää hyötykäytettäviä jakeita ja vähentäen merkittävästi kaatopaikalle menevää osuutta.

    Keskeinen rooli toimitusketjussa oli Vimelcon itävaltalaisella päämiehellä, Komptech GmbH:lla. Keskeiset prosessilaitteet ovat Terminator-esimurskain, ballistinen erotin Ballistor ja CityEquip-yhtiön tuuliseula. Linjastossa siis yhdistyvät ballistinen sekä tuulierottelu, joita on toisinaan pidetty kilpailevina erottelutekniikoina.

    Kymenlaakson Jätteen vanha murskauslinjasto jatkaa toimintaansa ja hoitaa uuden linjaston jälkimurskauksen. Syntyviin jakeisiin vaikutetaan myös kuljetinohjauksella. Kuljettimet valmisti suomalainen Ferroplan Oy.

    Lue lisää

    Biojätteen erittelyn kannattavuus

    Vimelcon Lauri Rahikaisen kirjoittama vastine biojätteen kierrätystä ja polttamista vertailleeseen ja ison uutisarvon saaneeseen selvitykseen.

    Biojätteen erittely kannattaa

    ”Selvitys: Biojätteen erittely ei kannata”, oli Yle.fi-sivuston etusivun uutinen torstaina 9.9.2010. Uutinen komeili myös teksti-tv:n etusivulla ja seuraavan päivän lehdissä. Ennen kuin käsittelen selvitystä itseään, ilmaisen pettymykseni selvityksen laatineiden jätealan toimijoiden vastuuttomaan tiedottamiseen. Tutkimuksen väittämä tulos oli, että biojätteen erilliskeräys mädätyslaitokselle ei ole hiilidioksidipäästöjen perusteella kannattavaa, jos sitä verrataan biojätteen polttamiseen jätevoimalassa sekajätteen joukossa. Selvityksen teettäjä kuitenkin otsikoi tiedotteensa: ”Elinkaarianalyysi paljastaa biojätteen erilliskeräyksen kannattamattomuuden” ja jätti kokonaan tarkentamatta, että nykytilanteessa, jossa biojätteen erilliskeräys on järjestetty ja sekajätteelle ei vielä ole polttolaitosta, biojäte kannattaa varmasti lajitella. Tällaisen tiedotteen pohjalta on selvä, että media ja sitä kautta suuri yleisö ymmärtävät uutisen pääviestin niin, että biojätteen erittely ei vaan kannata. Kun Ylellä kielteiseen otsikkoon yhdistettiin kuva pussia biojäteastiaan pudottavasta miehestä, moni kotitalous varmasti lopetti biojätteen lajittelun tuona torstaina.

    Kannattaako biojäte sitten polttaa ennemmin kuin mädättää tai kompostoida?

    Kompostointi pyrkii mukailemaan luonnon omaa kiertoa, jossa kasvien ja eläinten sisältämät ravinteet palautuvat takaisin kiertoon, kun bakteerit hajottavat bioaineksen kompostimullaksi.

    Mädätyksessä bakteerit hajottavat biojätteen suljetussa, hapettomassa tilassa. Prosessista saatava hyvin ravinnepitoinen jäännöstuote (liete ja kiintoaines) voidaan käyttää hyvänä lannoitteena. Hajoamiskaasu, biokaasu, on pääosin metaania. Metaanin korkean lämpöarvon takia se voidaan ajaa kaasumoottorilla hyvällä hyötysuhteella suoraan sähköenergiaksi. Tässä mielessä se on kompostointia parempi vaihtoehto.

    Erilliskerätyn biojätteen kosteusprosentti on korkea, 60–90%. Sen palaessa vapautuva energia kuluu pääosin kosteuden haihduttamiseen eli lämpöarvo on matala. Suuret jätteenpolttolaitokset ovat voimalansa osalta perinteisiä, höyrynpaineella toimivia vastapainevoimaloita. Ne tuottavat sähköä suhteellisesti sitä paremmin, mitä parempi on polttoaineen lämpöarvo. Energiantuotannon kannalta biojäte ei siis ole niille haluttava polttoaine.
    Prosessin lopputuotteena saadaan pohjatuhkaa, lentotuhkaa ja savukaasun puhdistusjätettä. Tuhka on jäännöstä sekajätteestä ja voi siksi sisältää haitta-aineita kuten raskasmetalleja, joten se päätyy yleensä kaatopaikalle, parhaimmillaankin vain hyödynnettäväksi maantäytössä. Savukaasun puhdistusjätettä syntyy suhteellisesti vain vähän, mutta se on erityisloppukäsittelyn vaativaa ongelmajätettä (sisältäen mm. ruokasuolan palaessa syntyneitä kloorivetyjä). Kaatopaikkasijoittamiseen verrattuna todelliset ympäristöhyödyt syntyvät siitä, että jätteen tilavuus pienenee ja että vältetään metaanipäästöt, jotka syntyisivät biojätteen lojuessa muun kaatopaikkajätteen seassa.

    Jos siis pelkkää käsittelyprosessia tarkastellaan, ei biojätteen poltto voi olla ilmaston kannalta kompostointia saati mädätystä parempi vaihtoehto. Entä jos huomioidaan jätteen kuljettaminen?

    Märkämädätykseen perustuvan biokaasulaitoksen, joka voi ottaa vastaan erilliskerättyä biojätettä ja jossa on lämmön ja sähkön tuotannon mahdollistava CHP-laitteisto, voi rakentaa noin 5 M€ budjetilla.

    Arinakattilaan perustuva jätevoimala, sen höyryturbiinit ja mittava savukaasujen puhdistusjärjestelmä, ovat yli kymmenkertainen investointi. Biokaasulaitoksia voidaan siis rakentaa useampia, jätevoimala taas tarvitsee suuremman alueen, jolta jäte sinne tuodaan. Siirtokuljetusten aiheuttamat päästöt eivät siten voi olla jätevoimalan eduksi.

    Kun näistä lähtökohdista saadaan biojätteen polttamisesta ilmastoystävällisin ratkaisu, on selvää että vikaa on jossain muualla kuin biojätteen lajittelussa. Kyseisessä selvityksessä on tehty paljon hyvää selvitystyötä, mutta kerätyn tiedon pohjalta tehdyt laskelmat ovat surullisen tarkoitushakuisia:

    1. Mädätyslaitosten KHK-päästöt muodostuivat laskelmissa yli 90-prosenttisesti biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta (28,7 kg CO2:a / biojätetonni), koska tämän laskettiin tapahtuvan erillisellä autolla. Vaihtoehdon, jossa biojäte laitetaan sekajäteastiaan, ei laskettu lisäävän sekajätteen keräyksen päästöjä lainkaan; asenne on sellainen, että sekajätteen joukossa biojäte ikään kuin lakkaa olemasta. Tosiasiassa huomattavasti suurempi jäteastia ja jäteautomäärä on tällöin ruokajätteiden likaamaa ja tämän vaikutus KHK-päästöihin ei voi olla nolla.
      Toisekseen selvitys ei lainkaan mainitse lokeroautoja, eli jäteautoja, joissa sama auto pakkaa esim. seka- ja biojätteet omiin kuormatiloihin. Lokeroautoja on ollut Suomessa käytössä toistakymmentä vuotta.
    2. Tutkimus käytännössä oletti, että mädätyslaitosten tuottamaa lämpöä ei voida hyödyntää eikä näin ollen syrjäyttää fossiilisesti tuotettua lämpöä. Jätevoimalan tapauksessa taasen laskettiin, että kaikki biojätteen palamisen tuottama lämpöenergia käytetään suoraan korvaamaan Vantaan Energian nykyistä, pääosin fossiilisilla tuotettua kaukolämpöä. Näin ollen biojätteen polttamisen tuottama lämpö sai laskennassa 170 CO2-ekvivalentin ilmastohyödyn biokaasulaitosten keskimäärin 10 CO2-ekv hyötyä vastaan. On perusteeton oletus, että esim. Ämmässuon kasvavan biokaasutuotannon lämpöä ei hyödynnettäisi vaikka läheisessä Histan kasvulähiössä tai että Munkkaalle spekuloidun laitoksen lämmölle ei olisi käyttöä, kun Lohjan keskusta on 2 km päässä. Lämpöenergian siirto biokaasulaitokselta on huomattavasti jätevoimalaa edullisempi järjestää, koska kaasu voidaan siirtää putkessa käyttöpaikalle, jätevoimalaa varten tarvitaan kaukolämpövesiverkko.
      Yhtä perusteeton on oletus, että kaikki jätevoimalan lauhdeveden kaukolämpö voitaisiin aina käyttää korvaamaan fossiilisesti tuotettua lämpöä. Tämä oletus on mahdollinen vain talvella, kesällä sähköntuotannon sivutuotteena syntyy kaukolämpöä joka tapauksessa riittävästi. Jätteenpoltto tuottaa lämpöön verraten huonosti sähköä, jolle olisi aina kysyntää. Voisi jopa epäillä jätteenpolton lisäävän fossiilisia päästöjä. Näin siksi, että kaukolämpöverkossa olevien laitosten kokonaissähköntuotanto saattaa jätevoimalan myötä laskea niin paljon, että fossiilisia polttoaineita joudutaan polttamaan lainkaan lämpöä hyödyntämättä. Nykyaikainen biokaasulaitos tuottaa ensisijaisesti arvokkainta asiaa eli sähköä ja vain toissijaisesti lämpöä, mutta lämpökin kannattaa hyödyntää viemällä kaasu ja kaasumoottori putkien avulla sinne, missä lämpö tarvitaan.
    3. Kompostia ja mädätettä voidaan käyttää korvaamaan turvetta ja kemiallisia lannoitteita (joista etenkin fosforin varannot maaperässä ovat vähenemässä). Tämä todetaan selvityksessä, mutta turpeennoston ja lannoitemineraalien louhimisen päästövähennyksiä ei kuitenkaan laskelmissa huomioida. Vastaavasti polttolaitoksen tuhkaa, jota ei voida hyödyntää ja jota jää jäljelle syötetyn materiaalin määrästä jopa viidesosa, ei selvityksessä käsitellä lainkaan. Näin siitä huolimatta, että selvitystä nimitetään elinkaariarvioksi.
    4. ”Syötettävää biojäte- ja lietetonnia kohden energiankulutus ja -tuotanto voidaan olettaa yhtä suuriksi”, sanotaan selvityksessä – väärin. Biojäte on syömättömiä kasvien ja eläinten osia, liete kasveja ja eläimiä, jotka olemme jo syöneet. On siis selvä, että biojätteen energiasisältö on paljon yhdyskuntalietettä suurempi. Silti laskelmissa käytetty biojätteen sähköenergian tuotanto on 86 kWh/biojätetonni, joka on rankasti alakanttiin. Pikainen tarkistus alan ammattilaisilta kertoo tämän sähkömäärän olevan heikohko saanti yhdyskuntalietteestäkin, ja että biojätetonnista saadaan metaaniavähintään60–70m³ eli 200 kWh sähköntuotto. Tämä korjaus huomioiden biojätteen biokaasutus saisi biojätteen polttoa paremmat KHK-päästövähennykset sähköntuotannosta, selvityksessä tulos on päinvastainen.
    5. Lisäksi, jos ajatellaan keskimääräistä tilannetta Suomessa, selvityksen laskelmissa oli muitakin asioita jätetty huomioimatta, jotka vääristävät tuloksia biojätteen polttamisen eduksi.
    • Jätteen poltossa sen sisältämä hiili palaa kokonaan CO2:ksi ilmakehään, kompostoinnissa ja mädätyksessä merkittävä osa palautuu maaperään. Polton CO2-päästöjä ei laskelmissa huomioida, koska biojäte on uusiutuva raaka-aine.
    • Kaukolämpöverkon, joka laskelmissa biojätteen polton ilmastohyödyt lähinnä muodostaa, rakentamisen päästöjä ei huomioitu, vaikka esim. mädätettä siirtelevän pyöräkuormaajan päästöjä huomioitiin.
    • Jätteiden sekapoltto vaatii tietyn vähimmäislämpötilan, joten ajoittain apupolttoaineeksi tarvitaan öljyä, minkä tarvetta märkä biojäte mahdollisesti lisää.
    • Mädätyslaitosten oma sähkönkäyttö on laskelmissa vähennetty niiden tuottaman sähkön määrästä mutta polttolaitoksen osalta laskelmiin on otettu kaikki biojätteen palamisesta teoriassa saatava sähkö.
    • Biojätteen keräämisen ja kuljettamisen sekajätteen seassa ei laskettu aiheuttavan lainkaan metaani- tai CO2-päästöjä, sen ei myöskään oletettu lisäävän sekajätteen keräyskuljetusten tarvetta.
    • Sekajätteen kierrätysmahdollisuudet ovat sitä moninaisemmat, mitä vähemmän biojätettä sen joukossa on.

    Tässä suuren uutisarvon saavuttaneessa selvityksessä on kaikkia laskelmien tuloksiin vaikuttavia asioita oletettu ja tulkittu niin järjestelmällisesti biojätteen polttamisen eduksi, ettei kyseessä voi olla vahinko.

    Jätealan toimijoille on tuttu koko EU:ta koskeva jätehierarkia, jonka mukaan jäte tulee ensisijaisesti uudelleen käyttää tai hyödyntää materiaalina, energiana vain silloin, kun ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kaatopaikka. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on kirjattu konkreettiset tavoitearvot jätteen materiaali- ja energiahyödyntämiselle (Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016). Energiatavoite ollaan jo rakentamispäätöksen saaneiden jätevoimaloiden myötä ylittämässä, materiaalien kierrätys (jota biojätteen prosessointi multaravinteiksi myös on) on vielä kaukana tavoitteistaan. Tilastojen mukaan jätteen kierrätys materiaalina oli viime vuonna jopa laskussa.

    Tämän vastineen kirjoittamiseen oli syynä ensiksikin pettymys siihen, että kaikki se kampanjointi, mitä jätteiden lajittelun eteen tehdään, vesitetään yhdellä vastuuttomasti uutisoidulla tiedotteella, jonka taustalla oli vahvasti tarkoitushakuinen tutkimus ja toisekseen se, että ympäristöalalla olevat isot toimijat antoivat syyn olettaa, että heille kierrätyksen ja ympäristönsuojelun edistäminen on tavoitteena toissijainen. Jätehierarkiasta voidaan poiketa esim. elinkaarianalyysin perusteella ja on huolestuttava suuntaus, jos niitä ei laadita puolueettomasti.

    Kestävän kehityksen periaatteet ymmärtäville haluan sanoa, että ihan varmasti bioaines ravinteineen on parempi palauttaa luontoon multana kuin viedä tuhkana kaatopaikalle. Talouden päälle ymmärtäville haluan sanoa, että jos Länsi-Uudenmaan kokoisella alueella ei ole kilpailevaa vaihtoehtoa jätteidenkäsittelylle, kuin niiden kuskaaminen yhteen suureen ja kalliiseen voimalaan, jätemaksunne eivät ainakaan laske.
    Raportin kustantaja toivoi selvityksen olevan keskustelun avaaja. Tästä olen samaa mieltä ja toivon jätteenkäsittelyalan yksityisiltä yrittäjiltä, että tämän vastineen argumentteja ei käytetä alan kunnallisia toimijoita vastaan, vaan että avoimella keskustelulla ja yhteistyöhenkisyydellä toimittaisiin niin, että biojätteen erilliskeräys olisi molempien osapuolten kannalta kannattavaa. Näin siksi että ympäristön kannalta näin on.

    Lauri Rahikainen, DI,
    kierrätystekniikan tuotepäällikkö

    (kirjoittaja kirjoittaa itsensä, ei yhtiön nimissä)

     

    Lue lisää